Tulkkauksen vaikutus opiskeluun
Teksti on kirjoitettu lähinnä peruskoulun jälkeistä opiskelua silmällä pitäen, mutta teemat sopivat soveltaen myös peruskouluikäisten opiskelutulkkaukseen. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa korostuu opiskelijan oma aktiivisuus ja vastuu omasta opiskelusta. Opiskelutulkin on hyvä ajatella rooliaan laajemmin, tulkkauksen lisäksi tulkki keskustelee, verkostoituu ja ottaa tarvittaessa kantaa.
Ensimmäinen opiskelutulkkaus?
Jokainen on joskus ensikertalainen. Jos opiskelutulkkaustilanne on kaikille osapuolille ensimmäinen, edessä voi olla monta mutkaa. Avoimuus ja keskustelu auttavat mutkista eteenpäin.
Jos nuori on käynyt peruskoulun kuulovammaisten koulussa, hän on ehkä ensimmäistä kertaa kuulevien ikätoverien joukossa ainoana viittomakielisenä tai kuulovammaisena, eikä tiedä miten integroituisi joukkoon. Hän on ehkä ensimmäistä kertaa itsenäinen tulkin käyttäjä. Suomen kielen kanssa voi olla ongelmia. Kuuleville suunnattu opetus on erilaista kuin viittomakielinen opetus. Tarvitaan erilaista opiskelutekniikkaa.
Opiskelemaan haku, pääsykokeet, opiskelutulkkauspäätöksen hakeminen, tulkin valinta, koulussa esittäytyminen – kaikki eroaa tavallisesta ”tulkittomasta” opiskelun aloittamisesta. Aktiivisuus, omien asioiden ajaminen ja nuoruus eivät välttämättä esiinny yhtä aikaa. Tulkkikin voi olla tarvittaessa aktiivinen toimija.
Opiskelijan vastuu
Tulkattu opiskelu vaatii paljon työtä, ehkä hieman enemmänkin kuin niin sanottu tavallinen opiskelu. Opiskelijan pitää itse olla aktiivinen. Hän tietää itse parhaiten mitä tarvitsee ja mikä auttaa hänen opiskeluaan. Toiveista kannattaa kertoa tulkille ja opettajalle. Mutta entä jos ujostuttaa, eikä itsekään tiedä mistä on kyse ja mitä pitäisi kertoa?
Opiskelijan saattaa olla vaikea arvioida onko kyse opettajan opetustyylin aiheuttamista ongelmista, tulkkauksen laadun aiheuttamista ongelmista vai esimerkiksi omista oppimisvaikeuksista tai puutteellisesta opiskelutekniikasta.
Opiskelijan pitää ilmoittaa poissaolosta itse opettajalle sekä tulkille, ettei tämä tule turhaan paikalle. Myöhästymisestä pitää myös ilmoittaa tulkille. Vastuunsa tunteva tulkkia käyttävä opiskelija ei voi lintsata silloin kun huvittaa, ei kääntää sateisena aamuna kylkeä niin kuin muut opiskelukaverit…
Tulkkaus tulee viiveellä
Usein käy niin, että opettaja kysyy oppilailta jotakin ja antaa saman tien vastausvuoron. Tulkki ei ehdi tulkata kysymystä loppuun eikä tulkkia käyttävä opiskelija ehdi miettiä vastausta. Periaatteessa opiskelija kertoo opettajalle asiasta, mutta myös tulkki voi tulkkauksen asiantuntijana kertoa viiveen vaikutuksesta ja siitä, että pieni tauko kysymyksen jälkeen auttaisi asiaa.
Muistiinpanojen kirjoittaminen
On vaikeaa kirjoittaa muistiinpanoja ja katsoa tulkkia yhtä aikaa. Harjoittelemalla se muuttuu helpommaksi.
Tunnin ja tulkkauksen seuraamista helpottaa, jos tulkkia käyttävän opiskelijan ei tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja samalla - tosin jotkut nimenomaan haluavat kirjoittaa oppiakseen paremmin! Oppilaitoksessa voidaan sopia erilaisista käytännöistä. Opettaja voi esimerkiksi toimittaa kalvot opiskelijalle etukäteen, jolloin opiskelija voi täydentää niitä tunnilla, tai opiskelijatoverit voivat kirjoittaa muistiinpanot, jotka kopioidaan.
”Minä en käyttänyt kopiokonetta, vaan kopion käsin kavereilta, koska siten opin paremmin. Joskus kun oli kiire, otin heti luennon jälkeen kopiot opiskelukaverin muistiinpanoista ja sitten ennen tenttiä kirjoitin ne itse uudelleen. Ei ne pelkästään lukemalla ois jääneet mieleen.” (opiskelija)
”Muistiinpanojen kirjoittaminen vaatii aikamoista aivotyötä, koska tulkkaus tulee viittomakielellä ja sitten se pitää kääntää mielessään suomeksi, että voi kirjoittaa. Minä pystyn onneksi katsomaan tulkkia ja kirjoittamaan samaan aikaan. Mutta jos opettajalla ei ole mitään kalvoja, mistä voi vilkaista sanoja, silloin on kyllä vaikeaa… Me ei harjoiteltu kuurojen koulussa ollenkaan sellaista. Oli tosi vaikeaa poimia puheesta ne tärkeät asiat. Power pointien kanssa on helpompaa, kun voi kirjoittaa sinne tekstin väliin – siis jos opettaja muistaa antaa ne minulle.” (opiskelija)
Tulkkia käyttävä opiskelija ei voi katsoa montaa asiaa yhtä aikaa
Opettaja näyttää kalvoja ja puhuu samalla muuta, opettaja näyttää työsuorituksen ja puhuu samalla tai opettaja kirjoittaa päivämäärää ja kellonaikaa taululle ja kertoo samalla missä tavataan, miten pitää varustautua jne.
Jos opiskelija haluaa kuulla puheen hän katsoo tulkkia. Jos hän haluaa lukea kalvon tekstin, katsoa mallisuorituksen tai kirjoittaa päivämäärän muistiin, hän ei ehdi katsoa tulkkia, eikä siis tiedä mitä puhutaan.
Ratkaisu löytyisi usein helposti, esimerkiksi antamalla kalvot kopioina opiskelijalle, puhumalla ensin ja näyttämällä sitten mallisuoritus tai kirjoittamalla ensin tiedotus ja antamalla kirjoitusaikaa ennen kuin kertoo lisäinformaatiota. Jälleen vastuu asiasta huomauttamisesta on opiskelijalla.
Tulkki voi kuitenkin tulkkauksen ammattilaisena kertoa tästäkin opettajalle. Tulkkauksella voidaan myös auttaa tilannetta. Tulkki voi kokeilla pitää mahdollisimman lyhyttä viivettä tai sijoittua mahdollisimman lähelle opettajaa. Kannattaa myös miettiä, milloin opiskelija saa enemmän informaatiota pelkästään katsomalla opettajan mallisuoritusta ja olla itse hetken viittomatta. ”Tämä pannaan tänne ja tuo tuohon” on helpommin ymmärrettävissä suoraan työtä katsomalla.
Opiskelukaverit
Viittomakielinen tai kuulovammainen opiskelija ei integroidu ryhmään automaattisesti, vaikka hänellä olisi tulkki. Opiskelijan kannattaa olla alusta asti itse aktiivinen. Tulkki ja opiskelija voivat sopia, kumpi kertoo opiskelukavereille viittomakielestä ja tulkin käytöstä sekä miten voidaan kommunikoida ilman tulkkia. Tulkki ei aina ole paikalla ja joskus opiskelukaverit arastelevat tulkin läsnäoloa ja tulevat rohkeammin juttelemaan, kun tulkki on muualla.
Pienten oppilaiden kohdalla opettajan, vanhempien ja tulkin kannattaa kiinnittää asiaan huomiota. Alakoulussa voidaan esimerkiksi harjoitella, miten jutellaan kuuron luokkakaverin kanssa tulkin välityksellä. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, miten voi jutella kuuron luokkakaverin kanssa ilman tulkkia - opetellaan sormiaakkosia ja viittomia ja puhutaan selkeästi. Opettajan ja vanhempien kanssa voi ideoida miten tämä parhaiten tapahtuisi.
Työrauha
Monet kokevat häiritsevänä, jos opiskelijat viittovat keskenään tai tulkin kanssa, eikä tulkki tulkkaa tätä. Tulkin on joskus vaikea ratkaista pitäisikö tätä vapaamuotoista kommentointia tulkata vai ei. Opettajan tulisi puuttua viitottuun supatteluun aivan samoin kuin muuhunkin hälinään luokassa.
Suomen kielessä voi olla vaikeuksia
Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito vaihtelee täydellisestä erittäin heikkoon. Joillekin viittomakielisille tekstien tuottaminen ja tenttikirjojen lukeminen eivät ole tuota minkäänlaisia ongelmia, toisille taas esimerkiksi kirjallinen tentti voi olla hyvinkin vaikea.
On viittomakielisiä henkilöitä, joiden suomen kielen taito on lähes olematon esimerkiksi erilaisista neurologisista syistä johtuen. Tällaisen opiskelijan kohdalla sormituksia ei varmaankaan kannata kovin paljoa käyttää ja muistiinpanojen kirjoittaminenkin on mekaanista kopioimista. Tulkkausmenetelmiä täytyy pohtia tapauskohtaisesti.
Tulkkaukseen liittyvät kysymykset
Opiskelijan ja tulkin kannattaa keskustella säännöllisesti tulkkaukseen liittyvistä kysymyksistä. On hyvä selvittää mahdolliset ongelmat alkuvaiheessa ja etsiä niihin ratkaisuja. Opiskelijan ei välttämättä ole helppo esittää toiveitaan. Mistä tietää onko kyse tulkin taidoista, tulkin käyttöön tottumattomasta opettajasta vai omasta oppimisprosessista, jos opiskelu ei suju.
” Minun oli ihan mahdotonta neuvotella tulkkien kanssa yhtään mitään pelisääntöjä, kun joka kerta oli eri tulkki. Yritin lähettää ennakkomateriaalia, mutta silti piti aina aluksi kerrata erikoissanasto jne. Minusta tuntuu, etteivät ne perehtyneet siihen lähettämääni materiaaliin eikä tieto kulkenut heidän välillään. Olin toivonut koko luentosarjalle samaa tulkkia, mutta jostain syystä se ei vaan onnistunut, vaikka tiesin päivämäärät ja kellonajat viikkokausiksi eteenpäin. Se häiritsi aika lailla opintojani.” (opiskelija)
”Joistakin tulkeista näkee tosi selvästi, että he ahdistuvat, jos luennon tempo on nopea eivätkä he meinaa pysyä vauhdissa mukana. He alkavat liikehtiä levottomasti ja sen näkee jo ilmeistä. Supatetaan tukitulkin kanssa. Minusta sen ei pitäisi näkyä niin selvästi. Se herättää aika paljon huomiota, mutta en tiedä miten puuttuisin asiaan.” (opiskelija)
Jos opiskelualalta puuttuu viittomia, niitä täytyy miettiä ja keksiä yhdessä. Kannattaa myös kysellä muilta samaa alaa opiskelleilta tai tulkanneilta. Olisi hyvä, jos opiskelija osaisi ottaa tulkin huomioon tulkkaustilanteessa. Tulkki ei välttämättä tiedä paikkojen ja henkilöiden viittomia, joita opiskelija käyttää. Opiskelijan pitäisi muistaa sormittaa nimi ensin ja käyttää sitten vasta paikan tai henkilön viittomaa. Varsinkin yhteistyön alussa opiskelijan pitää ehkä hillitä viittomisen ja sormittamisen vauhtia, jotta tulkki pysyy perässä, eikä hän siis voi ilmaista itseään täysin luonnollisesti. Toisaalta opiskelijalla ei välttämättä ole tietoa eri tekstilajeista ja kielenkäyttötilanteista – eihän niitä ole edes paljoa tutkittu viittomakielen osalta. Niitä ei opeteta kuurojen koulussa siinä määrin kuin suomen kielen sääntöjä kuuleville. Monet kuurot nuoret viittovat esitelmänsä samalla tyylillä kuin välituntikeskustelun. Tulkit näkevät asian, mutta kenen pitäisi opettaa asia? Vastuu on tietysti opettajalla, mutta voiko tulkki antaa opettajalle vinkin asiasta?
Joskus tulkkaus ei järjesty toivotulla tavalla; vakituista tulkkia ei löydy, tulkin palkkauskysymykset eivät ratkea nopeasti, paritulkkausta ei myönnetä. Tulkkauksen järjestely ei saisi häiritä opiskelua, mutta käytännössä niin usein tapahtuu.
”Opiskelujen kanssa mulla ei ollut mitään ongelmia, mutta tulkkauksen kanssa kyllä. Piti tapella sosiaalitoimiston kanssa tulkin palkasta. Opiskelin korkeakoulussa ja tulkkaus oli tosi vaativaa. Lisäksi päivät oli pitkiä ja tulkkausta paljon. Palkassa sitä ei kuitenkaan huomioitu eikä paritulkkausta myönnetty. Tulkit vaihtuivat sitten koko ajan, ensimmäisen kahden vuoden aikana mulla oli 16 tulkkia. Kun sitä oli kestänyt kolme vuotta, kyllästyin ja lähdin töihin. Opinnot jäi seisomaan vuosikausiksi.” (opiskelija)
”Ensimmäisenä koulupäivänä mulla oli tieto, että saan tulkin seuraavaksi päiväksi. Sen jälkeen viikko kerrallaan, välillä kaksi tai kolme päivää etukäteen sain tiedon. Ensimmäinen vuosi oli pätkissä. Tulkkeja ei kerta kaikkiaan ollut vapaana sinä syksynä, kaikilla oli jo töitä. Jos sitten jostain lähti kuuro opiskelija vaikka työharjoitteluun tai oli sairaana, sain sieltä tulkin. Jos en olisi ollut niin motivoitunut opiskeluun, olisin varmaan lopettanut.” (opiskelija)
Opiskelijoiden toiveita tulkille
- hyvä viittomakielen taito; sekä tuottaminen että ymmärtäminen
- hyvä suomen kielen taito; hyvä spiikkaamaan, kirjoitustulkkauksessa osaa tiivistää
- joustavuus; tilanteet muuttuvat nopeasti, materiaaleja ei aina saa
”Joskus tulkit halusivat pari viikkoa etukäteen jotain materiaalia. Se oli ihan mahdotonta. En ollut vielä edes alkanut tehdä sitä. Siitä aiheutui minulle paljon stressiä. Olisikohan pari päivää sellainen realistinen aika, milloin voisi pyytää materiaaleja. Tietysti jos on joku laaja juttu, vaikka opinnäytetyö, se pitää toimittaa ajoissa. Mutta onhan meillä kuuroillakin oikeus tehdä hommia viime tipassa!” (opiskelija)
- kärsivällisyys
- yhteistyökyky, sosiaaliset taidot
- valmistautuu hyvin, aktiivinen tiedonkerääjä
- luotettavuus; pitää vaitiolovelvollisuuden, ei myöhästele
- fyysinen jaksaminen; päivät voivat olla pitkiä
- huumorintaju, rentous
- etiikka kunnossa
- rehellisyys
”Minusta on ihan ok, jos tulkki ei joskus ymmärrä viittomistani, mutta hänen pitää heti kertoa se minulle. Eihän siinä muuta, kuin palaan vain hiukan taaksepäin ja sitten tulkki pääseekin jo kärryille. Yhteistyössä se sujuu.” (opiskelija)
- hyvä yleissivistys
”Ei tulkin tarvitse olla mikään asiantuntija sillä alalla, mitä minä lähden opiskelemaan. Enhän minä itsekään tiedä siitä alussa yhtään mitään, miksi tulkin sitten pitäisi? Kyllähän tiedoista tietysti hyötyä on, mutta samassa tilanteessahan uudet opiskelijatkin ovat. Tietysti, jos tulkki on tulkannut jo samaa alaa aikaisemminkin, on sanasto ja viittomisto valmiiksi tuttua.” (opiskelija)
- oma-aloitteisuus, tilannetaju ja arkijärki
”Esimerkiksi liikuntatunnilla en voi katsoa tulkkausta, jos riipun pää alaspäin tai olen veden alla. Tulkin pitää huomauttaa opettajalle, jos tämä antaa ohjeita silloin, että odota hetki nyt hän ei näe.” (opiskelija)
”Ryhmäkeskustelussa tulkki osasi tulkata niin, että minäkin sain puheenvuoron. Hän alkoi vaan puhua siihen väliin, että minäkin pääsin puhumaan. Hän ei vain odottanut ja odottanut kohteliaasti, että muut olisivat valmiita, vaan otti mullekin puheenvuoron siitä välistä. Se oli tosi hyvä. Olin ihan tasavertainen ryhmän jäsen.” (opiskelija)

