Ongelmatilanteita
Valmistautumismateriaalin ja -ajan puute
Ennakkomateriaalin saamisessa on suurta vaihtelua ja se onkin yleisimpiä opiskelutulkkien kohtaamista ongelmista. Monet opettajat valmistelevat tuntinsa vasta viime hetkellä tai he eivät ymmärrä valmistautumisen merkitystä tulkin työssä tai yksinkertaisesti unohtavat tulkit.
Ratkaisuna on asian esillä pitäminen – yhä uudelleen olisi jaksettava selittää ennakkovalmistautumisen merkitys. Toisaalta täytyy olla joustava: kaikilta opettajilta ei materiaaleja saa. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista ahdistaa opettajia materiaaleilla, koska tämä ei edesauta yhteistyötä.
Toinen valmistautumista koskeva yleinen ongelma ainakin toistaiseksi on se, että kunnat palkanmaksajana suhtautuvat siihen vaihtelevasti. Valmistautuminen kuuluu olennaisena osana tulkin työhön, joten kohtuullinen valmistautumisaika pitäisi kuulua tulkin työsopimukseen.
Paritulkkaus
Suurin paritulkkaukseen liittyvä ongelma tällä hetkellä on se, ettei sitä myönnetä tarpeeksi. Palvelun maksaja ei aina näe syytä, miksi pitäisi maksaa kahdelle tulkille yhden opiskelijan tulkkauksesta. Toivottavasti Kela-muutos syksyllä 2010 tuo tasa-arvoisen tilanteen kaikille opiskelijoille ja opiskelutulkeille.
Paritulkkaus sujuu yleensä sitä paremmin mitä tottuneempia tulkit ovat työskentelemään yhdessä. Joskus parin kanssa ei silti löydy yhteistä säveltä. Molemmat esimerkiksi pitävät kiinni tiukasti omista tulkkausratkaisuistaan. Tällaisessa tilanteessa opiskelija joutuu kärsimään. Keskustelemalla täytyy yrittää löytää yhteinen toimintatapa.
Tulkin käytön osaaminen/opiskelija
Tavallisia opiskelutulkkauksessa eteen tulevia tilanteita ovat
- opiskelija myöhästelee (odottaako tulkki käytävässä vai luokassa?)
- opiskelija lintsaa eikä ilmoita ajoissa tulkille
- opiskelija ei seuraa tulkkausta, mikä pitkään jatkuessaan vähentää työmotivaatiota
- opiskelija on passiivinen, ei anna palautetta tai ei osallistu viittomien kehittämiseen
- opiskelija ei kerro opettajalle, jos ei ehdi kirjoittaa tai ei ymmärrä asiaa
- opiskelija tarvitsee tulkkausta tauoilla (eikä tulkki ehdi pitämään taukoa)
- opiskelija ei huomioi tulkkia (viittoo nopeasti, ei käytä huuliota, ei toista, ei kerro esitelmistä etukäteen)
- opiskelija ei pidä tulkista/tulkkiparista/sijaisesta ja tuo sen selvästi esille
- opiskelija ei anna palautetta, jonka pohjalta tulkki voisi kehittää taitojaan
Usein kyseessä voi olla tietämättömyys, ajattelemattomuus ja kokemattomuus tulkin käyttäjänä. Kuulovammaisten kouluissa ei ole järjestelmällistä tulkin käytön opetusta. Keskustelemalla moniin asioihin löytyy ratkaisu. Tulkki voi pyytää apua työnantajaltaan, tulkkikeskuksesta tai esimerkiksi opettajalta.
Tulkin käytön osaaminen/muut henkilöt
Tulkin rooli on usein epäselvä oppilaitoksen väelle. Tulkkia pyydetään viemään ja tuomaan tavaroita, aukomaan ovia ja ikkunoita, kysymään kuurolta opiskelijalta ”kun seuraavan kerran näet” ja kommentoimaan opiskelijan koulunkäyntiin liittyviä asioita.
Opiskelutulkin kannattaa toimia joustavasti, mutta tuoda kuitenkin esille tulkin roolia ja tehtäviä positiivisessa hengessä. Kannattaa myös miettiä haittaako jonkin tavanomaisen pyynnön toteuttaminen vai toteuttamatta jättäminen enemmän tulkin ja opettajan yhteistyötä jatkossa.
Roolijako pohdituttaa tulkkeja usein, kun luokassa on kova hälinä eikä opettaja puutu asiaan tarpeeksi topakasti. Tulkin on mahdotonta tulkata, jos hän ei kuule, joten tulkki voi pyytää luokkaa hiljenemään. Todennäköisesti opettajakin vähitellen oppii huomioimaan asian.
Yksi tavallisimmista ongelmista ryhmätilanteissa on päällekkäin puhuminen. Tulkki voi huomauttaa asiasta aina kun on tarve, mutta paritulkkauksessa tilanteen voi ratkaista myös toisella tavalla: tulkit voivat viittoa yhtä aikaa.
Tavallista on myös, että opettaja ei muista, että tulkki tarvitsee tauon. Tulkin on pidettävä itse huoli työergonomiastaan ja siten myös tauoista. Opettajalle täytyy toki kertoa ja perustella taukojen tarpeellisuus, mutta jos opettaja ei muista pitää taukoja, tulkki voi sopivassa välissä sanoa esimerkiksi ”nyt tulkki tarvitsee tauon” ja poistua tilasta.
Omien taitojen riittäminen
Uusia tulkkeja huolestuttaa huhu, ettei heitä haluta opiskelutulkeiksi. Uutuuteen ei auta kuitenkaan kuin aika. Täytyy luottaa siihen, että harjoitellen sanasto ja taidot karttuvat. Toisten tulkkien apuun ja tukeen täytyy voida luottaa ja ammattikunnan sisällä tarvitaan solidaarisuutta, jotta toisten tulkkien taitoa ei arvostella asiakkaiden kanssa.
Työssä jaksaminen
Opiskelutulkkauksen fyysinen ja psyykkinen rasittavuus vaihtelee paljon riippuen esimerkiksi oppilaitoksesta, kurssista ja oppiaineesta. Joskus tulkilla ei ole paljoa tulkattavaa, jolloin päivät käyvät pitkästyttäviksi. Joskus tulkattavaa on niin paljon, että tulkki on kädet ilmassa kahdeksan tuntia päivässä. Joskus saa parin, toisinaan ei. Joskus aihe ei kiinnosta itseä, joskus opiskelijaa. Opiskelutulkilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja arjen ja rutiinien sietokykyä.
Puutteelliset työolosuhteet verottavat jaksamista. Huono näkyvyys tai kuuluvuus, sopimaton tuoli, ikkunasta käyvä veto, häikäisy tai melu vaikuttavat suoraan tulkin työn kuormittavuuteen. Mahdollisuuksien mukaan tällaiset puutteet täytyykin itse korjata.
Monia free lancer-tulkkeja huolettaa työn jatkuvuus. Mikäli opiskelija lopettaa kesken lukuvuoden, tulkki jää tyhjän päälle. Samoin käy usein lomien ja työharjoitteluiden aikana.
Ratkaisuja työssä jaksamiseen ovat esimerkiksi työyhteisön tuki ja työnohjaus. Myös paritulkkaus, vuoroviikot, työn kierto tai tiimitulkkaus ovat usein toimivia ratkaisuja.
Opiskelijan suomen kielen taito
Joillakin viittomakielisillä opiskelijoilla on erittäin puutteellinen suomen kielen taito. Tulkkia mietityttää jatkuvasti miten pitäisi tulkata. Mahdollisimman viittomakielisesti totta kai, mutta entä mitä pitää sormittaa? Viittomakielellä asiat välittyvät ongelmitta, mutta mitä tapahtuu kokeissa tai tentissä, jos suomen kielen sanat ovat jääneet vieraiksi?
Uudet avaintermit yleensä sormitetaan, jotta myös käsitteen suomenkielinen nimi tulee tutuksi. Sitähän tarvitaan tenttiin luvussa, kokeissa ja raporteissa. Ensin uusi termi voidaan sormittaa. Jos se toistuu usein, voidaan käyttää sanan alkukirjainta selkeän huulion kanssa ja myöhemmin kehitetään yhdessä viittoma, ellei sellaista ole.
Jos opiskelijan suomen kielen taito on hyvin puutteellinen, on tulkin mahdollisesti keskusteltava tästä myös opettajan kanssa, koska asia varmasti tulee esille ja hämmentää myös opettajaa.
Tulkkaus muistuttaa erilaisuudesta
Oman identiteetin etsimiseen kuuluu usein vaihe, jolloin halutaan ennen kaikkea olla samanlaisia kuin kaverit, sulautua joukkoon. Pukeudutaan ja käyttäydytään samalla tavalla, kuunnellaan samanlaista musiikkia jne. Tulkkaus muistuttaa kuitenkin oppilasta tai opiskelijaa jatkuvasti omasta erilaisuudesta. Kuulon suhteen opiskelija ei kerta kaikkiaan voi olla samanlainen kuin luokkakaverit – ja se voi olla vaikea pala. Tämä kiukku voi sitten kohdistua tulkkiinkin ja näkyä esimerkiksi piikittelynä, töykeytenä tai yhteistyöhaluttomuutena.
