Tulkin käytön koulutus

Tulkin kuuleville asiakkaille, esimerkiksi opettajille ja opiskelukavereille, järjestetään yleensä tiedotusta opiskelutulkkauksen alussa. Tiedottajana on useimmiten tulkki ja/tai opiskelija.

Tulkkia käyttäville viittomakielisille tai kuulovammaisille opiskelijoille ei Suomessa toistaiseksi ole järjestelmällistä tulkin käytön koulutusta. Peruskoulussa asiaa harjoitellaan jonkin verran, samoin sitä käsitellään esimerkiksi Kuurojen Liiton järjestämillä Koulunsa päättävien viittomakielisten peruskoululaisten kursseilla. Paljon jää riippumaan vanhempien aktiivisuudesta - ovatko vanhemmat tilanneet lapselle tulkin esimerkiksi lääkärissä käynteihin, harrastuksiin tai juhliin.

Ensimmäisen opiskelutulkkauksen alkaessa viittomakielinen tai kuulovammainen opiskelija saattaa olla jo kokenut tulkin käyttäjä tai sitten hän käyttää ensimmäistä kertaa henkilökohtaista tulkkipalvelua.

Esimerkki Ruotsista

(kuulovammaisten koulu, jossa työskentelee tulkki)

1.luokka

  • Tutustuminen koulun tulkkiin

2. luokka

  • Mitä tulkki tekee työkseen?
  • Missä tulkkia voi käyttää?
  • Millaisia kokemuksia oppilailla on tulkkauksesta?

5. luokka

  • Miten tulkki tilataan?
  • Mikä ero on jos tilanteessa tulkkaa vanhemmat tai tulkki?
  • Mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus?

8. luokka

  • Millaisia kokemuksia oppilailla on tulkkauksesta?
  • Mitä taitoja tulkki tarvitsee?
  • Millainen on hyvä tulkki?
  • Mitä tulkkikoulutuksessa opiskellaan?
  • Mitä kuuluu kuuron tehtäviin?
    • tilata tulkki ajoissa
    • ilmoittaa peruutuksesta
    • esitellä itsensä ja tulkki esimerkiksi lääkärikäynnillä
    • asiasta kertominen ennen tulkkaustilannetta
    • huomioida tulkki (esimerkiksi sormittaa nimet, ei käytä viittomanimiä)
  • Miten tulkki valmistautuu tulkkaukseen?

10. luokka

  • Tulkkaustilanteet aikuisen elämässä
  • Opiskelijat kokeilevat ”tulkkausta” eli viittovat muille televisio-ohjelman tekstitystä.

Esimerkki Yhdysvalloista

Tavoitteet alakoulussa

  • oppilas tietää mikä on opiskelutulkin rooli
  • oppilas kysyy suoraan opettajalta, ei tulkilta
  • oppilas osaa valita luokasta sellaisen paikan, josta näkee sekä tulkin että opettajan
  • avoitteet yläkoulussa:
  • edellä mainittuja harjoitellaan mikäli tarpeen
  • oppilas oppii hoitamaan asioitaan koulussa
  • oppilas oppii tilaamaan tulkin
  • oppilas osaa soittaa tekstipuhelinvälityskeskuksen kautta
  • oppilas tietää eri henkilöiden roolit (rehtori, opettaja, tulkki, avustaja…) ja osaa kysyä asioita suoraan oikeilta henkilöiltä

Tavoitteet lukiossa

  • edellä mainittuja harjoitellaan tarpeen mukaan
  • oppilas ymmärtää tulkin roolin ammattiin opiskelussa
  • oppilas ymmärtää tulkkipalvelun käytön mahdollisuudet ja rajoitukset
  • oppilas tunteen tulkin käyttäjän ja tulkin roolit, oikeudet ja velvollisuudet
  • oppilas oppii tilaamaan tulkin eri tilanteisiin
  • oppilas oppii hoitamaan omia asioitaan myös koulun ulkopuolella

Toinen esimerkki Yhdysvalloista

Tulkin käytän perustaitoja

  • Kuinka käyttää tulkkia sosiaalisissa tilanteissa (tervehdykset, leikki)?
  • Kuinka kysyä, vastata ja keskustella tulkin välityksellä ryhmätöissä ja keskusteluissa?
  • Kuinka kysyä, vastata ja keskustella tulkin välityksellä luennon tai oppitunnin aikana?
  • Miten kertoa tulkille, jos ei saa selvää tämän viittomisesta?
  • Miten kertoa puhujalle, jos ei ymmärrä asiaa josta puhutaan?
  • Miten selvittää asiaa jos ei itse tule ymmärretyksi?
  • Kuinka ylläpitää tarkkaavaisuutta ja vähentää väsymistä?
  • Miten levätä kun väsyttää?
  • Miten tunnistaa ja käsitellä eettisesti haastavat tilanteet?

Lähteitä

  • Guidelines for Educational Interpreters
  • Wendell, P. 1995. How to use interpreters. [Elektroninen aineisto] The Östervång School for the Deaf. Lund, Sweden.
  • Seal, B.C. 1998. Best practices in educational interpreting. Needham Heights, MA: Allyn & Bacon.