Miten huomioida viittomakielinen tai kuulovammainen opiskelija?

Olet ehkä uuden edessä, opiskelijaryhmässäsi on kuulovammainen tai viittomakielinen tulkkia käyttävä opiskelija. Onkohan tämä vaikeaa ja vaativaa vai mahdollisuus johonkin uuteen? Miten pitäisi toimia opettajana?

On hyvä muistaa, että tulkkia käyttävät opiskelijat ovat erilaisia – heidän ikänsä, kieli- ja opiskelutaitonsa ja tulkinkäytön kokemuksensa vaihtelevat. On siis parasta tutustua kuhunkin opiskelijaan yksilönä ja keskustella hänen kanssaan, mitä juuri hän toivoo ja tarvitsee.

Suhtaudu kuin kehen tahansa muuhun opiskelijaan

Viittomakielinen tai kuulovammainen opiskelija on ensisijaisesti opiskelija. Pääperiaatteenasi voit pitää sitä, että suhtaudut häneen kuin kehen tahansa muuhun opiskelijaan. Vaadi yhtä paljon, kannusta yhtä paljon, opettaakin voit melkein samalla lailla.

”Jotkut opettajat suhtautuivat kuuroon aika erikoisesti. Esimerkiksi yhdellä tunnilla tarkastettiin tehtäviä ja jokaisen opiskelijan piti vastata vuorotellen. Ensimmäisellä kierroksella sain vastata, mutta sen jälkeen lehtori hyppäsi aina minun yli ja antoi vastausvuoron seuraavalle. ” (opiskelija)

”Se oli niin mukava opettaja – suhtautui minuun ihan samalla tavalla kuin muihinkin. En saanut mitään etuoikeuksia, eikä toisaalta vaadittu sen enempää. Alussa se aina kysyi tulkilta, että ’ymmärsikö hän nyt varmasti’, mutta onneksi se jäi pian pois. Kyllä minä sanon, jos en ymmärrä, eihän mulla älyssä ole vikaa. Ja sitten jos opettajalla haluaa keskustella minun kanssa, niin mieluummin kahden kesken, ei koko luokan edessä kysellä onko minulla vaikeuksia suomen kielessä...” (opiskelija)

Tässä luvussa kerrotaan vinkkejä opetukseen. Ohjeet ovat yleisiä, soveltamista on harkittava tapauskohtaisesti. Esimerkiksi opiskelijan ikä vaikuttaa – opetatko ekaluokkalaista vai väitöskirjan tekijää. Ja aina kannattaa kysellä - niin tulkilta kuin opiskelijalta itseltään, pienten oppilaiden kohdalla myös vanhemmilta.

Suomen kielessä voi olla vaikeuksia

Viittomakielisten henkilöiden äidinkieli on viittomakieli. Sen he oppivat automaattisesti, vain seuraamalla viittovaa ympäristöä. Suomen kieli on heille toinen kieli, joka pitää erikseen opiskella koulussa ja jonka taito vaihtelee erinomaisesta välttävään.

Joillekin viittomakielisille tekstien tuottaminen ja tenttikirjojen lukeminen eivät tuota minkäänlaisia ongelmia, toisille taas esimerkiksi kirjallinen tentti voi olla hyvinkin vaikea.

”Joidenkin opettajien on ollut hirveän vaikea käsittää, miksi minä teen niin paljon virheitä kirjoituksessa. Olen sitten vaan yrittänyt selvittää mitä tarkoittaa, että mulla on viittomakieli se vahvin kieli ja että olen opiskellut suomea vasta koulussa. Yksi äidinkielen opettaja sanoi, että mulla on hyvä suomen kielen taito, mutta virheet joita teen, on erilaisia kuin kuulevilla. Se oli aika jännä kuulla.” (opiskelija)

Tulkkia käyttävä opiskelija oppii asiat viittomakielen kautta. Opiskelijan voi olla hankala saada näytettyä tietojaan ja taitojaan koetilanteessa, jos suomen kielellä vastaaminen on vaikeaa. Viitottu tentti voi olla yksi tapa tuoda esiin osaamistaan. On myös mahdollista, että tulkki on mukana tenttitilanteessa tulkkaamassa kysymykset viittomakielelle. Viitotusta tentistä enemmän osiossa ”Opiskelutulkkaus eri tilanteissa”.

Puhenopeus ennallaan, tauko kysymyksen jälkeen

Luokassasi on nyt tulkki. Viittomakielen tulkki tai kirjoitustulkki tulkkaa simultaanisti eli puheen tahdissa. Voit puhua ihan normaalisti, sinun ei siis tarvitse pitää taukoja puheessasi.

On kuitenkin hyvä huomata, että tulkkausprosessista johtuen tulkkaus tapahtuu hieman viiveellä (tulkki kuuntelee asiakokonaisuuden ja tulkkaa sitten, samalla kun kuuntelee jo seuraavaa). Kun kysyt oppilailta jotakin, odota hetki, jotta tulkki ehtii viittoa kysymyksen loppuun. Sitten voit antaa vastausvuoron. Tämä voi tuntua aluksi hankalalta, mutta opit nopeasti katsomaan silmänurkasta joko tulkki on valmis. Näin myös tulkkia käyttävä opiskelija ehtii miettiä vastauksen.

”En ehtinyt milloinkaan vastaamaan. Siinä vaiheessa kun tulkki oli viittonut opettajan kysymyksen loppuun, opettaja oli antanut jo vastausvuoron jollekin. En ehtinyt edes miettimään vastausta, joten opin siinä mielessä vähemmän. Olis varmaan pitänyt itse puhua sille opettajalle, mutta en kehdannut kun olin niin nuori.” (opiskelija)

Muistiinpanojen kirjoittaminen

Tulkkia käyttävää opiskelijaa helpottaa tunnin ja tulkkauksen seuraamisessa, jos hänen ei tarvitse kirjoittaa muistiinpanoja samalla - tosin jotkut nimenomaan haluavat kirjoittaa oppiakseen paremmin.

Oppilaitoksessa voidaan sopia erilaisista käytännöistä; opettaja voi esimerkiksi toimittaa kalvot opiskelijalle etukäteen, jolloin opiskelija voi täydentää niitä tunnilla tai opiskelijatoverit voivat antaa muistiinpanonsa kopioitavaksi

”Hyvä kuulovammaisten opettaja olis sellainen, joka käyttää paljon visuaalista materiaalia. Esimerkiksi Power Pointit auttavat muistiinpanojen kirjoittamisessa tosi paljon, varsinkin jos ne saa etukäteen… Niitä voi täydentää luennolla. Ja jos on lisäksi vaikka verkkomateriaalia, blogimerkintä tai muuta vastaavaa. Niistä voi sitten opiskella itsekin.” (opiskelija)

Tulkkia käyttävä opiskelija ei voi katsoa montaa asiaa yhtä aikaa

Itsestään selvää!? Mutta arjessa tapahtuu jatkuvasti, että

  • opettaja (tai joku muu) näyttää kalvoja ja puhuu samalla muuta
  • opettaja (tai joku muu) näyttää työsuorituksen ja puhuu samalla
  • opettaja (tai joku muu) kirjoittaa päivämäärää ja kellonaikaa taululle ja kertoo samalla missä tavataan, miten pitää varustautua jne.

Jos opiskelija haluaa kuulla puheen hän katsoo tulkkia. Jos hän haluaa lukea kalvon tekstin, katsoa mallisuorituksen tai kirjoittaa päivämäärän muistiin, hän ei ehdi katsoa tulkkausta eikä siis tiedä mistä puhutaan.

Ratkaisu löytyy usein helposti esimerkiksi antamalla kalvot kopioina opiskelijalle, puhumalla ensin ja näyttämällä sitten mallisuoritus tai kirjoittamalla ensin tiedotus ja antamalla kirjoitusaikaa ennen kuin kertoo lisäinformaatiota. Tällaisia tilanteita tulee usein, mutta ratkaisu löytyy yleensä helposti, kun pitää mielessään tuon yksinkertaisen lauseen: tulkkia käyttävä opiskelija ei voi katsoa montaa asiaa yhtä aikaa.

”Työtunnit ovat kaikkein ongelmallisimpia, kun opettaja puhuu, näyttää käsillään ja tulkki tulkkaa - en tiedä mihin katsoisin…” (opiskelija)

Ylläpidä työrauhaa

Viittomakielelläkin voi supatella ja juoruilla. Monet kokevat häiritsevänä, jos opiskelijat viittovat keskenään tai tulkin kanssa, eikä tulkki tulkkaa tätä. Tulkin on joskus vaikea ratkaista pitäisikö tätä vapaamuotoista kommentointia tulkata vai ei. Opettajana voit puuttua viitottuun supatteluun aivan samoin kuin muuhunkin hälinään luokassa.

Luokkaan integroituminen

Viittomakielinen tai kuulovammainen opiskelija ei integroidu ryhmään automaattisesti, vaikka hänellä olisi tulkki. Toiset opiskelijat saattavat arastella esimerkiksi tulkin käyttöä. Onkin toivottavaa, että opiskelija itse on alusta asti aktiivinen ottamaan kontaktia.

Pienten oppilaiden kohdalla opettajan kannattaa kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Alakoulussa voidaan esimerkiksi harjoitella, miten voi jutella kuuron luokkakaverin kanssa ilman tulkkia - opetellaan sormiaakkosia ja viittomia ja puhutaan selkeästi. Lisäksi jutellaan tulkin käytöstä. Tulkin ja vanhempien kanssa voi ideoida miten harjoittelu parhaiten tapahtuisi.

”Mun opiskelut mahdollisti se, että luokka oli niin mahtava. Siinä meni sitten sekin, että tulkkauksen kanssa oli vähän ongelmia, kun tulkit vaihtui monta kertaa. Melkein kaikki luokkakaverit opetteli sormiaakkoset ja pari tyttöä opiskeli viittomakieltäkin. ” (opiskelija)

Kuulon apuvälineet

Monet viittomakieliset kuurot eivät käytä kuulokojetta. Useimmat huonokuuloiset henkilöt sen sijaan käyttävät sitä ja mahdollisesti myös muita kuulon apuvälineitä kuten induktiosilmukkaa tai FM- eli ryhmäkuuntelulaitetta. Ne vahvistavat tai selventävät ääntä.

Kuulokoje on kuulovammaisen henkilökohtainen apuväline, jota pidetään yleensä korvan takana. Se ei korjaa kuuloa ”normaaliksi”, kuten usein luullaan. Silmälaseilla näkee suhteellisen normaalisti, mutta kuulolaite vahvistaa kaikki äänet. ”Luomukorva” pystyy erottelemaan puheäänen taustahälystä (kuten tuolien kolina, piirtoheittimen hurina ja ihmisten sipinä). Sen sijaan kuulokojeen avulla puheesta voi olla erittäin vaikea saada selvää meluisassa tilassa.

Induktiosilmukka on tilassa kiinteästi tai tilapäisesti oleva apuväline, jolla vähennetään huonon akustiikan ja taustamelun vaikutusta kuunteluolosuhteisiin. Yleisimmin induktiosilmukka löytyy kirkoista, isoista auditorioista tai palvelutiskeiltä. Induktiosilmukkaa käytettäessä kuulolaite vastaanottaa vain mikrofonin kautta tulevan äänen, joten kaikkien puhujien on käytettävä mikrofonia. FM-laite on mukana kuljetettava laite, joita käytetään saman periaatteen mukaan: puhujan on käytettävä mikrofonia.

Kuulon apuvälineet toimivat parhaiten rauhallisessa ja hiljaisessa tilassa, jossa on vain yksi puhuja, kuten vaikkapa luennolla. Jos tilassa on induktiosilmukka, sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Tällöin pitää muistaa puhua mikrofoniin – muuten huonokuuloinen opiskelija ei kuule.

Ryhmätöissä ja keskustelutilanteissa puhutaan helposti yhtä aikaa. Kuulolaitteella kuuleminen tällaisessa tilanteessa on hyvin hankalaa. Kuulovammaiset tukeutuvat kuulon ohella huuliolukuun. Jos kaikki puhuvat yhtä aikaa huulioluku on mahdotonta – huonokuuloinen ei ehdi katsoa kuka puhuu. Puolikaaressa istuminen helpottaa huuliolukua. Induktiosilmukka tai vastaava auttaa kuulemisessa, mutta kaikkien pitää muistaa puhua vuorotellen mikrofoniin.

”Jotkut ihmiset ei tajua, miksi mulla on tulkki, vaikka puhun itse. Ja sitten kun vielä pystyn kuulemaankin kahdenkeskisissä tilanteissa! Tuo kuulokoje vaan ei auta mua ryhmätilanteessa. En yhtään tiedä mistä päin ääni tulee, en ehdi kääntyä katsomaan huuliota ja taustamelu on ihan kamala. Jopa dataprojektorin hurina tuntuu kovalta kuulolaitteella. Luokkatilanteessa en tosiaan pärjäisi ilman tulkkausta. ” (opiskelija)

Kokeet ja tentit

Opiskelijat ovat erilaisia, joten myös tulkkausratkaisut sovitaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Jotkut opiskelijat toivovat, että tulkki on paikalla vain koetilanteen alussa tulkkaamassa nimenhuudon sekä mahdolliset ohjeet ja kysymykset. Toisaalta myös kokeen aikana saatetaan tarvita tulkkia, esimerkiksi jos opettaja tai tentin valvoja antaa lisäohjeita tai ilmoittaa jäljellä olevan ajan.

Mahdolliset ongelmat suomen kielessä voidaan huomioida monella tapaa. Ratkaisuja voivat olla

  • Tulkki on paikalla tenttitilanteen alussa, jos opiskelija haluaa tarkentaa jotain kysymystä tai jos tentin valvojalla on yleisiä tiedotuksia. Opiskelija vastaa kirjoittamalla.
  • Tulkki kääntää kirjoitetut kysymykset viittomakielelle, opiskelija vastaa kirjoittamalla. (Tarvittaessa opettaja voi varata keskusteluajan ja tarkentaa opiskelijan vastauksia jälkeenpäin tulkin välityksellä.)
  • Opettaja kysyy ja tulkki tulkkaa, opiskelija vastaa viittoen ja tulkki tulkkaa vastaukset opettajalle.
  • Tulkki tulkkaa kysymykset ja opiskelija viittoo vastaukset videolle. Tulkille varataan työaikaa vastauksen tulkkaamiseen. Tulkkaus voidaan puhua joko nauhalle tai suoraan opettajalle. Opettaja on vastuussa oikeiden käsitteiden ja ammattikielen käyttämisen tarkkailusta.

Opiskelija saattaa myös tarvita pidemmän vastausajan kirjallisessa kokeessa. Viittomakielinen opiskelijahan ei vastaa kirjallisessa kokeessa omalla äidinkielellään.

Kaikissa tentti- ja koetilanteissa tulkille on tärkeää saada tutustua koemateriaaliin etukäteen, jotta hän voi valmistella kysymysten tulkkauksen hyvin. Tulkki on vaitiolovelvollinen saamansa materiaalin suhteen.

Esitelmät

Kuurot viittomakieliset opiskelijat pitävät esitelmät ja muut ”suulliset” esitykset viittomakielellä. Tulkki tulkkaa esitelmän puhekielelle. Esitelmää arvioitaessa on pidettävä mielessä, että arvioidaan esitelmän asiasisältöä eikä suomen kieltä; sehän on tulkin tuottamaa.

Lähteitä